Säkkipilli

SHS

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Soitin, jonka nimi aikalailla selittää itse itsensä. Asia, jota ei ole ihan yhtä helppo selittää on tämän mölypussin pitkä historia ja sen vankkumaton suosio varsinkin skottien keskuudessa.

Historia

Vaikka säkkipilli yhdistetään nykyään varsinkin Brittein saarten pohjoisosan musiikkiperinteeseen, on kyseinen instrumentti seilaillut ympäri Lähi-Itää, Afrikkaa ja Eurooppaa historiansa aikana; se mainitaan jopa Raamatussa. Levinneisyyden ja jatkuvan kansansuosion selittänee säkkipillin kova ääni (joka teki siitä oivallisen tanssinsäestysinstrumentin), sekä nerokas ilmanvaihtosysteemi, joka mahdollistaa musiikin jatkumisen myös sisäänhengityksen aikana.

Vaikka jo keisari Neron väitetään töräytelleen jotain "soitinta, jota soitettiin sekä suulla että kainalolla", yleisempään tietoisuuteen säkkipillin sulot levisivät keskiajalla. Englannin kirjallisuuden kivijalan, Canterburyn tarinoiden Myllärin tarinassa sanotaan: "A baggepype wel coude he blowe and sowne, /And ther-with-al he broghte us out of towne." (vapaasti käännettynä: "Säkkipilliä hän kauniisti ja kovast' soitti / jonka johdost' kyläst' lähdön hetki meille koitti.")

Hoviin asti vinkupussi pääsi renessanssiaikana. Englannin Henrik VIII, joka toimi innokkaasti sekä musiikin mesenaattina että säveltäjänä, omisti ainakin norsunluusta ja sametista valmistetun säkkipillin. Taiteentuntijoille tämä instrumentti on varmasti tuttu myös Pieter Brueghel vanhemman elämänmakuisista maalauksista.

Vasemmanpuoleisessa kuvassa musisoi Valon Veljeskunnan oma säkkipillisti, alunperin puolalainen puolimaailmanmies Bogumil Hipolit Duda. Duda oli tunnettu varsinkin perinteitä rikkovasta ja omintakeisesta lähestymistavastaan säkkipillirepertuaariin, sekä hänen tavastaan mätsätä instrumenttinsa esiintymisasunsa väreihin. Sen, että säkkipillin soittaminen ei aina ole mieluista itse muusikollekaan taas todistaa hollantilainen taiteilija Jacob Jordaens omakuvassaan oikealla.

Koostumus ja äänen laatu

Säkkipilli koostuu nahasta valmistetusta säkkiosasta ja yhdestä tai useammasta pilliosasta, jonka sisällä on värähtelevä ruoko. Eri kulttuurit ovat kehittäneet erilaisia lähestymistapoja säkkipillin soittoon, joten pillien lukumäärä ja niiden käyttötarkoitus vaihtelevat. Kuitenkin yleisesti säkkipillissä on erikseen melodioiden soittoon tarkoitettu osio, sekä erinäinen lukumäärä harmoniapillejä, jotka tuuttaavat ilmoille aina vain yhtä nuottia. Yhtäjaksoinen äänentuotto onkin säkkipillin tunnetuimpia ominaisuuksia.

Eräs seikka jota harvemmin otetaan huomioon säkkipilliharrastuksessa on instrumentin viritys. Kuten muutkin soittimet, säkkipillin huiluosat vaativat asiantuntijan tarkkaa korvaa soidakseen harmoniassa toistensa, ja muiden instrumenttien kanssa. Asiaan vihkiytynyt sivusto muistuttaa, että oikein viritetty säkkipilli on iloinen asia, ja sen ääni suorastaan hivelee korvia. Virittämättömänä säkkipillit taas aiheuttavat "yhteiskunnallisia ongelmia, koiranpuremia, korkeita bensanhintoja ja rauhoittavien lääkkeitten tarpeen räjähdysmäistä kasvua."

Jos välttämättä haluat tutustua keskiaikaisen säkkipillin ääneen, voit mennä tänne.

Henkilökohtaiset työkalut